Usein esitetyt kysymykset

 

Olemme keränneet vastauksia usein esitettyihin Tavoite 1-ohjelmaa koskeviin kysymyksiin. Jos et löydä vastausta kysymykseesi ao. vastauksista, niin voit halutessasi esittää kysymyksesi palautetta -sivujen kautta.

  Kysymykset:

Tavoite 1-ohjelma

  1. Miten pieni saa olla EU-hanke euromääräisesti, että sille voidaan myöntää tukea?
  2. Voiko tukihakemusta täydentää viellä sitten, kun se on jätetty?
  3. Millaisella aikataululla hakemukset on jätettävä ?
  4. Pystyykö osuuskunta tai toiminimi olemaan EU-hankkeen taustalla?
  5. Onko sellaisia toimaloja, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada EU-tukea?
  6. Miten suuri osuus EU-tukea ja kansallista tukea on saatavissa hyväksyttyyn hankkeeseen?
  7. Pitääkö välttämättä työllistää lisää, jotta hanke saisi EU-tukea?
  8. Onko etua siitä, että hankehakemusta on lähettämässä usean hakijan verkosto?
  9. Voiko sama hakija saada tavoite 1-ohjelman tukea useamman kuin yhden kerran?
  10. Kuinka paljon on oltava omaa rahoitusta ja onko se välttämätöntä?
  11. Mitä tarkoittaa ympäristönäkökulman ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioonottaminen EU-hankkeissa ?
  12. Miten pystyn määrittelemään onko hankkeeni ympäristöpositiivinen, ympäristöneutraali vai –negatiivinen ?


  Vastaukset:

Tavoite 1-ohjelma
  1. Miten pieni saa olla EU-hanke euromääräisesti, että sille voidaan myöntää tukea?
    Euromääräistä alarajaa ei ole yritystukilaissa eikä ministeriön ohjeissa määritelty, mutta käytännössä jos myönnettävä tuki jää alle 10 tuhannen markan, ei ole rationaalisesti järkevää pyörittää hankkeen käsittely- ja päätöksentekoprosessia läpi kovin pienissä hankkeissa. Myös hankkeissa edellytettävät merkittävät vaikutukset yrityksen toiminnassa jäävät usein pienissä hankkeissa toteutumatta.
    [Takaisin alkuun]

  2. Voiko tukihakemusta täydentää viellä sitten, kun se on jätetty?
    Voi. Euromääriä ja hankkeen sisältöä voi tarkentaa hankkeen käsittelyn ajan siihen saakka kunnes, päätös on tehty, kunhan hankkeen peruslähtokohdat säilyvät ennallaan.
    [Takaisin alkuun]

  3. Millaisella aikataululla hakemukset on jätettävä ?
    Yritystukien osalta ei ole erillisiä hakuaikoja, joten hakemuksia voi jättää koko ajan. Tärkeintä on, että hakemus jätetään ennen kuin kustannuksia hankkeessa alkaa syntymään. Muiden tukien osalta on vuonna 2002 kolme hakukierrosta.
    [Takaisin alkuun]

  4. Pystyykö osuuskunta tai toiminimi olemaan EU-hankkeen taustalla?
    Kyllä. Yritysmuodolla ei ole päätöksenteon kannalta merkitystä, tärkeintä on että hankkeella ja sen takana olevalla hakijalla katsotaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan.
    [Takaisin alkuun]

  5. Onko sellaisia toimaloja, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada EU-tukea?
    Investointituen osalta on olemamassa rajoituksia tuettavien toimialojen suhteen. Esimerkiksi kaikki yksityisille henkilöille palveluja tai tavaroita myyvät yritykset jäävät investointituen ulkopuolelle, samoin yrityspalveluistakin sellaiset toimialat, joissa toiminnnan luonne on kiertävää urakointia tai alan kilpailutilanne on kohtuullisen tiukka. Kehittämistuessa ei ole toimialarajoituksia, joten se on periaatteessa mahdollista kaikille yrityksille, jos vain hanke täyttää kehittämistuen ehdot.
    >[Takaisin alkuun]

  6. Miten suuri osuus EU-tukea ja kansallista tukea on saatavissa hyväksyttyyn hankkeeseen?
    Yleensä yritystuissa myönnettävästä tukisummasta puolet tulee EU:lta ja toinen puoli kansallisista varoista. Käytännössä hakijan ei tarvitse tästä välittää eikä edes tietää rahojen alkuperää. Hakija hakee tiettyä tukilajia eikä esim. erikseen EU-tukea.
    [Takaisin alkuun]

  7. Pitääkö välttämättä työllistää lisää, jotta hanke saisi EU-tukea?
    Uudet syntyvät työpaikat on yksi tärkeimmistä päätöksentekperusteista etenkin investointituessa. Varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa haetut euromäärät ovat huomattavasti suuremmat kuin myönnettävissä olevat summat, on vaikea löytää perusteita tukea hanketta, jossa ei synny uusia työpaikkoja ainakin välillisesti.
    [Takaisin alkuun]

  8. Onko etua siitä, että hankehakemusta on lähettämässä usean hakijan verkosto?
    Investointituessa hakija on aina yksittäinen yritys, joten siltä osin verkostosta ei ole etua. Toimintaympäristötuessa vastaavasti edellytetään yritysten keskinäistä tai yritysten ja oppilaitosten välistä verkostoitumista. Kehittämistuessa voi hankkeen taustalla olla yritysten välinen verkosto, mutta hakemus pitää hoitaa yksittäisen yrityksen kautta, joka hoitaa tuen kanavoimisen eteenpäin mukana oleville yrityksille. Yleisesti ottaen, jos hakijayrityksen taustalla on muitakin yrityksiä, joiden toiminta hyötyy esitettävän hankkeen toteuttamisesta, se katsotaan varmasti positiiviseksi asiaksi hakemusta käsiteltäessä.
    [Takaisin alkuun]


  9. Voiko sama hakija saada tavoite 1-ohjelman tukea useamman kuin yhden kerran?
    Voi saada, jos kyseessä on erilliset hankkeet. Samaan hankkeeseen ei pääsääntöisesti voi saada useampaan kertaa samaa tukilajia olevaa avustusta, mutta sitävastoin esimerkiksi sekä investointitukea että kehittämistukea on mahdollisuus saada samaan hankekokonaisuuteen.
    [Takaisin alkuun]

  10. Kuinka paljon on oltava omaa rahoitusta ja onko se välttämätöntä?
    Oman rahoituksen tarve vaihtelee tukilajeittain. Investointihankkeissa oman pääoma ehtoista tai tavallisesta pankista tai vakuutusyhtiöstä lainattua tulee olla vähintään 25 % joka kääntäen tarkoittaa sitä, että julkisen rahoituksen (avustus max 30 %, Finnveran laina, mahdollinen kunnan avustus) osuus voi olla korkeintaan 75 %. Kehittämishankkeissa tuen osuus voi olla yleensä suurempi kuin investointihankkeissa, kuitenkin korkeintaan 50 %. Kaikissa hankkeissa kokonaisrahoituksesta tulee esittää toteuttamiskelpoinen malli, ennenkuin tukea voidaan myöntää.
    [Takaisin alkuun]


  11. Ohjelma- asiakirjan mukaan Itä-Suomessa kestävä kehitys merkitsee mm. elinkeinojen ja yritystoiminnan ympäristövastuullisuuden lisäämistä, pyrkimystä muuttamaan asukkaiden kulutustottumuksia kestävään suuntaan ja alueen asukkaille korkean elämisen laadun ja viihtyisän asuinympäristön turvaamista. Tavoitteena on, että kaikki hankkeet ovat ympäristövaikutuksiltaan arvioituja. Ympäristövaikutusten arvioinnilla pyritään ympäristöön kohdistuvien haittojen minimointiin ja pyrkimykseen sopeuttaa ihmisen toiminta luonnon voimavaroihin ja sietokykyyn sekä ympäristön tilan parantamiseen. Tavoitteena on, että vähintään 20 % kaikesta EU-rahoituksesta Itä-Suomen tavoite 1-alueella suunnataan ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin.
    [Takaisin alkuun]

  12. Miten pystyn määrittelemään onko hankkeeni ympäristöpositiivinen, ympäristöneutraali vai –negatiivinen ?
    Ympäristön kannalta myönteinen hanke voidaan määritellä hankkeeksi, jolla pyritään parantamaan ympäristön tilaa, ihmisten tietoisuutta ympäristöasioista tai ohjaamaan ympäristöä kuormittavia toimintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristömyönteisen hankkeen päätavoitteena voi olla ympäristö (varsinainen ympäristöhanke) tai se voi olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa. ks. kohta Ympäristön kannalta positiiviset hankkeet –kriteereitä (linkki) Hankkeen ympäristövaikutuksia tarkastellaan YVA-lomakkeen avulla (linkki lomakkeeseen ). Jos miinus-merkkejä kertyy huomattavasti enemmän kuin + -tai 0- merkkejä, voidaan hankkeen katsoa olevan ympäristönegatiivinen- hanke. On muistettava, että jokaista hanketta on tarkasteltava omana kokonaisuutenaan. Jos hankkeeseen liittyy luvanvaraista toimintaa esim. maa-ainesten ottolupa, ympäristölupa, rakennuslupa jne., tulee ne hakemuksessa huomioida.
    [Takaisin alkuun]